ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
BLOGI
Hankinnat tukemaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa
Valkeakosken ja koko Pirkanmaan elinvoima riippuu yrityksistä ja niiden toimeentulosta. Valtaosa yrittäjistä ovat pien- tai mikroyrityksiä jotka maksavat veronsa tänne, hyödyntävät paikallisia palveluja ja asuvat alueella. Kunnat ja hyvinvointialue tekevät mittavia...
Hankinnat tukemaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa
Valkeakosken ja koko Pirkanmaan elinvoima riippuu yrityksistä ja niiden toimeentulosta. Valtaosa yrittäjistä ovat pien- tai mikroyrityksiä jotka maksavat veronsa tänne, hyödyntävät paikallisia palveluja ja asuvat alueella. Kunnat ja hyvinvointialue tekevät mittavia...
Kuka suojelee yrittäjää?
Vaitiolovelvollisuus tekee monen yrittäjän haavoittuvaksi nettikiusaamiselle Hyvin moni hoiva- ja hoitoalan ammattilainen sekä esim. eläinlääkäri toimii nykyään yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Mm. näitä ammatteja harjoittavia yrittäjiä ja työntekijöitä...
Kuka on ansainnut eläinsuojelun avun? Voisiko meillä olla hevos- tai lammaskriisi?
Kissakriisi on kaikille tuttu, ja varmasti kaikki ovat sitä mieltä, että kissoja tulee auttaa. Mutta mitä jos puhuisimme hevoskriisistä, vai onko meillä käsissämme lammaskriisi?
Yrittäjyys kantaa Suomea
Yrittäjien ekonomistin tutkimuksen mukaan yrittäjän maksama vero on keskimäärin 5 prosenttia enemmän kuin vastaavaa tuloa saavan palkansaajan. Tämä koskien siis reaaliansiota. Selvityksen mukaan yrittäjän työpäivä on keskimäärin neljänneksen pidempi kuin palkansaajan....
Hyvinvointialueilla on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnille
Kun sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät kohta aluevaltuustojen alaisiksi, kunnissa muuttuu moni asia. Hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion välille luodaan kokonaan uusia yhteistyörakenteita. Moni kantaa huolta laadukkaan lähihoivan ja...
Tasavertaiset palvelut kaikille on hieno tavoite. Mutta riittääkö se?
Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös palvelutarpeet. Palvelujen yhtenäistäminen ja samat palvelut kaikille on äärimmäisen hieno ja hyvä tavoite, ja ensisijaisena tulisikin pitää ihmisten tasa-arvoisuutta sekä palvelujen saavutettavuutta, mutta kuinka tämä toteutetaan...
EU:n on määriteltävä yhtenäinen tuotantoeläinten hyvinvoinnin perustaso
Miljoonia tuotantoeläimiä – tuntevia ja eläviä olentoja – synnytetään ja teurastetaan joka päivä oloissa, jotka eivät anna niille minkäänlaista mahdollisuutta elää hyvää elämää. Vaikka lihan, kananmunien ja maidon tuotannon päästöt lämmittävät ilmastoa, tulevan CAPin...
Tamperelainen uutisoi 13.8. että Tampereen kaupunki on lopettamassa avustukset eläinsuojeluyhdistyksille. Eläinsuojelutyön yleisavustuksiin on varattu kaupungin kassasta vuosittain 2 500 euroa. Tämä summa on jaettu avustusta hakeneiden yhdistysten kesken. Nyt tämäkin minimalistinen kädenojennus vapaaehtoiselle eläinsuojelulle halutaan lopettaa. Summa on huomattavan pieni, mutta onhan se ollut edes jonkinlainen apu siihen, että vapaaehtoiset ja lahjoitusvaroin toimivat yhdistykset ovat kantaneet pääosan kaupungille ja alueille kuuluvasta eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin vastuusta. Luonnonvaraisten eläinten pelastustoiminta ja hoito lepää lähes täysin vapaaehtoisten harteilla. Luonnonvaraisille eläimille ei ole kaupungin tai valtion toimesta tarjolla muuta kuin hätäeutanasia. Esim. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry hoitaa vuosittain satoja luonnonvaraisia eläimiä joista valtaosa palautuu takaisin luontoon. Hoidettavana on mm. uhanalaisia lintuja, siilejä, oravia, kettuja, pöllöjä ja kaikkea siltä väliltä. Jos vapaaehtoisia ei olisi huolehtimassa, hoitamassa ja kuntouttamassa näitä eläimiä, olisi niistä jokainen kuollut tai lopetettu. Tämä ei ole halpaa. Yhdistys maksaa kuvantamiset jotta voidaan varmistua siitä että lintu on vapauttamiskuntoinen tai varmistua siitä että eläintä ylipäätään kannattaa hoitaa ja sen kärsimys ei pitkity. Yhdistys kustantaa tarvikkeet, ruiskut, ruoat, kuivikkeet ja kaiken sen muun mitä luonnonvaraisen eläimen hoitoon tarvitaan. Luonnonvaraisten eläinten kuljetusta hoitoon, tai edes sinne hätäeutanasiaan ei suinkaan maksa kaupunki, vaan se on vapaaehtoisten omasta pussista. Entäpä sitten löytöeläimet? Kaupungilla on vastuu löytöeläintoiminnan järjestämisestä. Mutta tämä ei koske vaikkapa populaatiokissojen loukutuksia saatika että kaupungin vastuu ulottuisi sitä pakollista 15 päivää pidemmälle. Kaupungilla ei myöskään ole paikkoja pakkohuostaanotetuille lemmikeille, harraste-eläimistä puhumattakaan. Nämä kaikki eläimet päätyvät vapaaehtoistyöllä ja lahjoitusvaroilla tehtävän vapaaehtoisen eläinsuojelun piiriin. Tässä vaiheessa kiitos kuitenkin kaupungin pelastustoimelle, poliisille ja valvontaeläinlääkäreille jotka ottavat aktiivisesti yhteyttä ja tekevät vapaaehtoissektorin kanssa toimivaa yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin eteen. Valitettavaa on, että tämän kaltaista eläinrakkautta ei näytä kaupungin päättäjistä löytyvän. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry käytti vuonna 2024 pelkästään eläinten hoitokuluihin lähes 200 000 €. Vaikka tämän summan rinnalla Tampereen kaupungilta saatu avustus (1000 € luokkaa) on naurettavan pieni, niin on se ollut kuitenkin kunnian osoitus sille työlle mitä eläinsuojelu Tampereella ja Pirkanmaan alueella tekee. Tämän pienenkin avustuksen leikkaaminen osoittaa konkreettisella tavalla kuinka vähän eläinten hyvinvointi merkitsee Tampereen kaupungille. #tampere #elainsuojelu #pesury
Luonnossa jokainen eläin on muodoltaan ja ulkonäöltään aina tarkoituksenmukainen. Ne ovat kehittyneet vuosisatojen aikana juuri sellaiseksi kuin niiden kuuluu olla. Eläimen ei pitäisi syntyä niin lyhytkuonoiseksi, että sen hengittäminen on vaikeaa tai luustoltaan niin sairaaksi, että sen koko elämä on kipua. Yhdenkään eläimen ei pitäisi syntymästään saakka altistua kivulle ja terveysongelmille vai ulkonäkönsä vuoksi. Ääripiirteiset lemmikit eivät ole "erikoisia" tai "söpöjä" – ne ovat tuntevia ja eläviä eläimiä, joiden hyvinvointi on uhrattu ulkonäön vuoksi. Ääripiirteisyys ei ole eläimen vika - jokainen ääripiirteinen eläinkin ansaitsee turvallisen kodin, hyvän hoidon ja elämän ilman kärsimystä. Ja siksi on uskallettava puuttua ongelman ytimeen eli jalostukseen, joka tuottaa sairaita ja kärsiviä eläimiä sukupolvesta toiseen. Eläinsuojelu ei ole vain jo syntyneiden eläinten auttamista. Se on myös sitä, että omalla toiminnallamme estämme uusien eläinten syntymisen kärsimään. Ääripiirteisten rotujen jalostus on kiellettävä. Jokaisella syntyvällä lemmikillä tulee olla oikeus terveeseen ja kivuttomaan elämään. Todellinen eläinrakkaus on sitä, että asetamme niiden hyvinvoinnin ihmisen mieltymysten ja toiveiden edelle. Sinä voit vaikuttaa - allekirjoita kansalaisaloite ääripiirteisten rotujen kieltämisestä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17138
Nappisilmä tuli hoitoon. 😍 Nää on niin mahtavia tyyppejä. Mä rakastan kaikkia luonnonvaraisia eläimiä kyystä lähtien, mut mikäs on sun suosikki? Vaihtoehdoissa omia hoitolaisia, mutta jos omaa suosikkia ei niistä löydy niin kommentoi! #sey #pesury #luonnonvaraiset #pöllö #eläinsuojeluneuvoja
Olen mukana tekemässä vihreiden eläinpoliittista ohjelmaa. Ohjelman myötä on tullut paljon pohdittua eläinten oikeuksia ja myös eläinoikeusaatetta. Olen aikaisemminkin herätellyt keskustelua eläinpolitiikan end-gamesta, eli siitä mihin lopulta halutaan tähdätä. Äärimmäisissä tapauksissa olen huomannut, että fanaattisimpien mielestä tavoitteena tulee olla erottaa eläimet ja ihmiset toisistaan täysin - viitatessani esim. Luonnossakin esiintyvään eri lajien molempia hyödyttävään yhteistoimintaan ja vaikkapa susien kesyyntymiseen koiriksi, oli vastaus että traditioilla ei voi perustella eläinten käyttöä. Oma näkemykseni on, että me olemme laji muiden keskellä, ja biologiankin lähtökohdasta osa tätä luomakuntaa. Siinä, missä en mitenkään hyväksy eläinten kaltoinkohtelua tai esim. nykymittakaavan eläintehtaita, en näe syytä miksi meidän tulisi eriyttää itsemme tästä luonnon kokonaisuudesta. On äärimmäisen hyvä että meillä on rakkautta eläimiä kohtaan ja ne tarvitsevat suojelua - mutta voiko empatia mennä liian pitkälle? Mitä me olemme ihmisinä, jos emme osa luontoa?





