ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
BLOGI
Eläinten hyvinvointi osaksi päätöksentekoa
Kunnissa ja alueella päätetään myös monista eläimiä koskevista asioista. Haluan olla edistämässä eläinten hyvinvointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Päätöksentekoon tulisi ottaa mukaan eläinvaikutusten arvionti ja ohjata toimintaa eläinmyönteiseen...
Eläinten hyvinvointi osaksi päätöksentekoa
Kunnissa ja alueella päätetään myös monista eläimiä koskevista asioista. Haluan olla edistämässä eläinten hyvinvointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Päätöksentekoon tulisi ottaa mukaan eläinvaikutusten arvionti ja ohjata toimintaa eläinmyönteiseen...
Hankinnat tukemaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa
Valkeakosken ja koko Pirkanmaan elinvoima riippuu yrityksistä ja niiden toimeentulosta. Valtaosa yrittäjistä ovat pien- tai mikroyrityksiä jotka maksavat veronsa tänne, hyödyntävät paikallisia palveluja ja asuvat alueella. Kunnat ja hyvinvointialue tekevät mittavia...
Lähellä tuotettu ruoka osa koko maan huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Lähiruoka ei ole vain alueellisesti merkittävää, se omalta osaltaan vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja toimii osana kansallista turvallisuutta. Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa säilyttää verorahat alueella ja varmistaa alueen maaseudun elinvoimaa. Samalla...
Pelastustoimen resursseja tulee vahvistaa ja rajapintayhteistyötä kehittää
Kunnissa ja alueilla tulee perustaa aktiivisia yhteistyöelimiä, jotta eri toimijat voivat keskenään jakaa resursseja ja suunnitella alueen pelastustoimintaa joustavasti ja toimivasti. Jo nyt pelastustoimi toimii yhteistyössä monen eri tahon kanssa - jotta resurssien...
Yhteiskunnallisista yrityksistä hyvinvointialueen standardi
Hyvinvointialueiden ulkoistuksissa on vaadittava ja preferoitava yrityksiä jotka osin tai kokonaan täyttävät yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaatteet. Yhteiskunnallisen yrityksen pääasiallinen tavoite on sijoittaa yli puolet liiketoiminnan voitosta...
Eläinsuojelu vaatii tekoja
Toimin villieläinten hoitajana, tuotantoeläinten turva- ja tilapäiskotina sekä aktiivina eläinsuojelussa Pirkanmaalla. Vapaaehtoistyö sisältää runsaasti yhteistyötä ja sen kehittämistä pelastuslaitoksen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Uusi...
Missä on tilaa suurpedoille?
Sudet ja muut suurpedot ovat vaarallisia ja aiheuttavat tänäkin päivänä aivan aitoja vahinkoja kotieläntiloilla sekä surua vaikkapa ajokoiransa menettäneille. Pelko on luonnollista ja osin aiheellistakin, mutta pelko ilman realismia ja keinoja tilanteen ymmärtämiseen ei vie meitä minnekään.
Eläinsuojelu ei ala vasta silloin, kun eläin jo kärsii Elläinsuojelusta puhuttaessa mieleen tulee helposti tilanne, jossa eläin on jo hädässä ja joku tulee auttamaan. Mutta paras eläinsuojeluteko tehdään paljon ennen sitä. Se voi olla eläimen omistajan neuvomista. Se voi olla kasvattajan päätös olla jalostamatta ääripiirteisiä rotuja. Se voi olla tuottajan mahdollisuus saada apua ennen kuin oma jaksaminen loppuu. Se voi olla parempi lainsäädäntö, riittävä eläinlääkäripalvelu tai lapselle opetettu taito kohdella eläintä kunnioittavasti. Käytännön työ eläinsuojelussa on opettanut, ettei ongelmia ratkaista pelkästään tulemalla paikalle silloin, kun kaikki on jo mennyt pieleen. Todellinen eläinsuojelu pyrkii siihen, ettei eläin joudu kärsimään alun perinkään. Siksi tarvitsemme valvonnan lisäksi tietoa, neuvontaa, toimivia palveluja ja yhteiskuntaa, jossa myös eläimistä huolehtavilla ihmisillä on mahdollisuus selvitä. #eläinsuojelu #ennaltaehkäisy #eläintenhyvinvointi #elävänsuojelija
Mitä sinun mielestäsi kuuluu eläimen hyvään elämään? Eläimellä voi olla ruokaa, vettä ja katto pään päällä, mutta takaavatko mielestäsi pelkät perustarpeet eläimelle hyvän elämän? Elossa oleminen ei ole sama asia kuin hyvinvointi. Hyvinvointiin kuuluu myös mahdollisuus liikkua, levätä rauhassa, olla muiden oman lajinsa eläinten kanssa silloin kun laji sitä tarvitsee, tutkia ympäristöä ja toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä. Eläimen pitäisi voida kokea muutakin kuin kivun ja pelon puuttumista. Sen elämässä pitäisi olla myös turvallisuutta, mielihyvän tunteita ja mielekästä tekemistä. Huolimatta eläimen roolista, eläinten pidon ja eläinten kanssa elämisen lähtökohtana pitäisi aina olla kysymys siitä, onko tällä eläimellä näissä olosuhteissa mahdollisuus hyvään elämään? Minusta juuri tämän pitäisi olla eläintenpidon lähtökohta – oli kyse sitten koirasta, hevosesta, siasta, kanasta tai lehmästä. #eläintenhyvinvointi #eläinsuojelu #eläimet #elävänsuojelija
Luonnonvaraisten hoito on joka päivä uuden oppimista. Mikään koulu ei valmista tähän, ja mistään oppikirjasta et löydä vastauksia niihin suuriin eettisiin kysymyksiin, joihin tässä vapaaehtoistyössä törmää. Hoitajana on oltava aina avoin suhtautumaan kriittisesti omaan toimintaansa ja valmis kehittämään sitä. Ikinä ei saa kadottaa fokusta eläimen edusta ja siitä, että lopulta luonnonvarainen eläin ei kuulu ihmisen hoiviin, vaan elämään vapaana. Luonnonvaraiset eläimet ovat ns. Valtion karjaa, ja siksi olisikin suotavaa että valtio myös ottaisi vastuuta luonnonvaraisten eläinten auttamisesta. Hoitoloiden avustaminen, koulutuksen tarjoaminen sekä viranomaisyhteistyön kehittäminen parantaisivat luonnonvaraisten eläinten hoidon tasoa ja mahdollistaisi entistä useamman eläimen auttamisen. #sey #pesu #eläinsuojeluneuvoja #eläinsuojelu #luonnonvaraiset
Väkivalta turruttaa. Kun ihminen näkee kärsimystä päivästä toiseen ja joutuu itse olemaan osa sitä, normaalin rajat voivat vähitellen siirtyä. Se, mikä aluksi tuntui pahalta, muuttuu arjeksi. Eläintuotannon väkivalta ei siksi vahingoita vain eläimiä – se voi jättää jälkensä myös ihmisiin, joiden työtä on nähdä, käsitellä ja joskus aiheuttaa kipua ja pelkoa eläimelle. Siksi eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja eläinten lempeä kohtelu ei ole hyökkäys tuottajia vastaan, vaan päin vastoin. Mitä vähemmän eläimet joutuvat kärsimään, sitä vähemmän myös ihmisten täytyy kovettaa itseään niiden kärsimykselle. Eläinten hyvinvointi on myös ihmisten hyvinvointia. Inhimillisempi eläintuotanto suojelee molempia. #sey #eläinsuojelu #eläinsuojeluneuvoja #minipossu
Pienen pieni potilas lähtl juuri ensihoidosta lääkäriin. Tämäkin saatiin hoitoon ihan vaan sillä, että koiraa ulkoiluttanut henkilö huomasi pienen poikasen hädän ja otti yhteyttä. Haavanpuhdistuksen jälkeen lepoa lämpimässä ja nyt perusteellisempi tarkastus ammattilaisen toimesta. Toivotaan että pieni elämä toipuu ja pääsee aikanaan takaisin metsään loikkimaan. #pesury #luonnonvaraiset #eläinsuojeluneuvoja #eläinsuojelu
Tamperelainen uutisoi 13.8. että Tampereen kaupunki on lopettamassa avustukset eläinsuojeluyhdistyksille. Eläinsuojelutyön yleisavustuksiin on varattu kaupungin kassasta vuosittain 2 500 euroa. Tämä summa on jaettu avustusta hakeneiden yhdistysten kesken. Nyt tämäkin minimalistinen kädenojennus vapaaehtoiselle eläinsuojelulle halutaan lopettaa. Summa on huomattavan pieni, mutta onhan se ollut edes jonkinlainen apu siihen, että vapaaehtoiset ja lahjoitusvaroin toimivat yhdistykset ovat kantaneet pääosan kaupungille ja alueille kuuluvasta eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin vastuusta. Luonnonvaraisten eläinten pelastustoiminta ja hoito lepää lähes täysin vapaaehtoisten harteilla. Luonnonvaraisille eläimille ei ole kaupungin tai valtion toimesta tarjolla muuta kuin hätäeutanasia. Esim. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry hoitaa vuosittain satoja luonnonvaraisia eläimiä joista valtaosa palautuu takaisin luontoon. Hoidettavana on mm. uhanalaisia lintuja, siilejä, oravia, kettuja, pöllöjä ja kaikkea siltä väliltä. Jos vapaaehtoisia ei olisi huolehtimassa, hoitamassa ja kuntouttamassa näitä eläimiä, olisi niistä jokainen kuollut tai lopetettu. Tämä ei ole halpaa. Yhdistys maksaa kuvantamiset jotta voidaan varmistua siitä että lintu on vapauttamiskuntoinen tai varmistua siitä että eläintä ylipäätään kannattaa hoitaa ja sen kärsimys ei pitkity. Yhdistys kustantaa tarvikkeet, ruiskut, ruoat, kuivikkeet ja kaiken sen muun mitä luonnonvaraisen eläimen hoitoon tarvitaan. Luonnonvaraisten eläinten kuljetusta hoitoon, tai edes sinne hätäeutanasiaan ei suinkaan maksa kaupunki, vaan se on vapaaehtoisten omasta pussista. Entäpä sitten löytöeläimet? Kaupungilla on vastuu löytöeläintoiminnan järjestämisestä. Mutta tämä ei koske vaikkapa populaatiokissojen loukutuksia saatika että kaupungin vastuu ulottuisi sitä pakollista 15 päivää pidemmälle. Kaupungilla ei myöskään ole paikkoja pakkohuostaanotetuille lemmikeille, harraste-eläimistä puhumattakaan. Nämä kaikki eläimet päätyvät vapaaehtoistyöllä ja lahjoitusvaroilla tehtävän vapaaehtoisen eläinsuojelun piiriin. Tässä vaiheessa kiitos kuitenkin kaupungin pelastustoimelle, poliisille ja valvontaeläinlääkäreille jotka ottavat aktiivisesti yhteyttä ja tekevät vapaaehtoissektorin kanssa toimivaa yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin eteen. Valitettavaa on, että tämän kaltaista eläinrakkautta ei näytä kaupungin päättäjistä löytyvän. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry käytti vuonna 2024 pelkästään eläinten hoitokuluihin lähes 200 000 €. Vaikka tämän summan rinnalla Tampereen kaupungilta saatu avustus (1000 € luokkaa) on naurettavan pieni, niin on se ollut kuitenkin kunnian osoitus sille työlle mitä eläinsuojelu Tampereella ja Pirkanmaan alueella tekee. Tämän pienenkin avustuksen leikkaaminen osoittaa konkreettisella tavalla kuinka vähän eläinten hyvinvointi merkitsee Tampereen kaupungille. #tampere #elainsuojelu #pesury





