ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
BLOGI
Kasvuyritykset eivät synny itsestään – yritystukien uudelleen suuntaaminen on elintärkeää Suomen taloudelle
Suomen työn tuottavuuden kasvu on ollut jo pitkään liian hidasta ja olemme jääneet jälkeen monista verrokkimaista. Vaikka talouskasvun ihannoinnista ollaan vihreissäkin montaa mieltä, on tämän hetkinen realiteetti se, että jos haluamme rahoittaa hyvinvointivaltion...
Kasvuyritykset eivät synny itsestään – yritystukien uudelleen suuntaaminen on elintärkeää Suomen taloudelle
Suomen työn tuottavuuden kasvu on ollut jo pitkään liian hidasta ja olemme jääneet jälkeen monista verrokkimaista. Vaikka talouskasvun ihannoinnista ollaan vihreissäkin montaa mieltä, on tämän hetkinen realiteetti se, että jos haluamme rahoittaa hyvinvointivaltion...
Ruokaa myös tulevaisuudessa – Suomen pelloilla on kokoaan suurempi merkitys tulevaisuuden ruoantuotannossa
IPCC:n korkean päästötason skenaariossa yli 30 % nykyisestä globaalista viljely- ja karjatalousalueesta voi olla ilmastollisesti ruoantuotantoon soveltumatonta vuosisadan lopulla. Viljelyalueiden tuhoutuminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaativat kiinnittämään...
Väärät päättäjät vai väärät vastaukset?
Entä jos politiikan suurin ongelma ei olekaan se, että väärät ihmiset ovat vallassa – vaan se, että kaikkien pitää nykyään olla niin varmoja olevansa oikeassa? Politiikassa tuntuu pärjäävän yhä paremmin se, jolla on varma mielipide, yksinkertainen ratkaisu ja...
Eläinten hyvinvointi osaksi päätöksentekoa
Kunnissa ja alueella päätetään myös monista eläimiä koskevista asioista. Haluan olla edistämässä eläinten hyvinvointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Päätöksentekoon tulisi ottaa mukaan eläinvaikutusten arvionti ja ohjata toimintaa eläinmyönteiseen...
Hankinnat tukemaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa
Valkeakosken ja koko Pirkanmaan elinvoima riippuu yrityksistä ja niiden toimeentulosta. Valtaosa yrittäjistä ovat pien- tai mikroyrityksiä jotka maksavat veronsa tänne, hyödyntävät paikallisia palveluja ja asuvat alueella. Kunnat ja hyvinvointialue tekevät mittavia...
Lähellä tuotettu ruoka osa koko maan huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Lähiruoka ei ole vain alueellisesti merkittävää, se omalta osaltaan vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja toimii osana kansallista turvallisuutta. Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa säilyttää verorahat alueella ja varmistaa alueen maaseudun elinvoimaa. Samalla...
Pelastustoimen resursseja tulee vahvistaa ja rajapintayhteistyötä kehittää
Kunnissa ja alueilla tulee perustaa aktiivisia yhteistyöelimiä, jotta eri toimijat voivat keskenään jakaa resursseja ja suunnitella alueen pelastustoimintaa joustavasti ja toimivasti. Jo nyt pelastustoimi toimii yhteistyössä monen eri tahon kanssa - jotta resurssien...
Talousarviokokous käytiin ennätysajassa. Sovittiin tulevat kaupunginvaltuuston kokousajat. Käytiin läpi myös sidonnaisuusilmoitukset. Kaupunginjohtaja nosti puheessaan esiin sen, että Suomen taloudessa on resilienssiä, mutta työttömyys ja kotitalouksien taloushaasteet hidastavat kokonaistalouden kasvua. Minna Uschanoff muistutti myös, että investoinnit täytyy harkita tarkasti. Hän myös kiitti yritysten investointeja kaupungissa. SDP:n puheessa Joni Kumlander kertoi ryhmän olevan tyytyväinen positiivisesta kehityssuunnasta. Hän korosti, että lapsista ja nuorista tulee huolehtia ja päätösten tulee hillitä lapsiperheköyhyyttä. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheessa Marko Erola kommentoi että budjetissa on sekä positiivista että kritisoitavaa. Hän nosti esiin riskit mm. Verotulosarvioihin jotka näyttävät optimistisilta. Kaupungin ongelma on tase, joka vaikuttaa heikolta. Vasemmiston Veera Kiretti muistutti puheessaan että talousarvio ei vaikuta olevan kovin vakaalla pohjalla. Hän nosti esiin kysymyksen siitä, onko kaupungin rakenne sellainen että se palvelee tätä hetkeä. Perussuomalaisten Mikko Nurmo korosti puheessaan että toimet talouden tasapainoon saattamiseksi ovat olleet riittämättömiä. Ennusteen mukaan tänäkin vuonna jäädään ennakoidusta verokertymästä, joten veronkorotukset eivät tule kysymykseen. Keskustan puheenvuorossa Maria Schulze Steinen korosti sitä, että nyt jäävä ylijäämä on todella heikko puskuri. Hän nosti esiin investointien kasvun tulevalla suunnittelukaudella ja muistutti, että investointeja ei kateta tyhjästä. Myös keskusta toivoo että investointeja lykättäisiin kiirellisyysperiaatteen mukaisesti jotta lainanottotarvepaine helpottaa. Kristillisdemokraattien puheessa Riitta Haapala korosti, että talousarvio on arvovalinta. Hän nosti puheessaan esiin, että on tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen resursseista sekä lapsista ja nuorista. Yleiskeskustelussa Sari Pulla nosti esiin kysymyksen miten budjettisuunnitelma tulee Valkeakoskilaisten lasten ja nuorten tulevaisuususkoa. Käytiin läpi budjettiesitys kappale kerrallaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin kahdella pienellä tekstimuutoksella. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentti pidettiin ennallaan. Perustettiin kaksi erityisopettajan vakanssia. Valtuustoaloite: Kiretti Veera ym: Vieraskielisten työllistäminen ja perehdytys: Kaupunginhallituksen vastauksesta selviää mitä palveluja vieraskielisille on jo nyt tarjolla. Uusia aloitteita saatiin: Kimmo Seppälä teki aloitteen tienumero 3044, Toijalantien, Konhontien ja Taaperintien risteyksessä linja-autopysäkille valaisusta Anna Weckström teki aloitteen tekoälyn käyttöä koskevien ohjeistusten selvittämisestä.
Miksi odotamme yrityksiltä moraalia, jos emme edellytä sitä edes ihmisiltä? Katselin eilen A-Talkia, jossa keskusteltiin datakeskushankkeista. Minja Koskela totesi, ettei luota suuryritysten moraaliin. Jäin miettimään, miksi ylipäätään oletamme, että yrityksillä pitäisi olla jokin sisäänrakennettu moraali? Yritystoiminnan perimmäinen tarkoitus on olla kannattavaa ja tuottaa voittoa. Näin koko talousjärjestelmämme toimii. Moraali ja vastuullisuus ovat tietenkin tärkeitä, mutta niiden toteutumisesta vastaavat viime kädessä ihmiset – yritysten johdossa, omistajina ja lainsäätäjinä. Tämä on yksinkertaisesti tyhmää. Odotamme yrityksiltä moraalia, mutta samaan aikaan hyväksymme ihmisiltä yhä enemmän moraalitonta käytöstä. Vihapuhetta, eriarvoistamista, toisten halventamista ja vastakkainasettelun lietsomista katsotaan läpi sormien jopa yhteiskuntamme korkeimmilla tasoilla. Yritykseltä moraalin odottaminen on vähän kuin vaatisi ruohonleikkuria keittämään kahvia. Ei sitä ole siihen tarkoitettu. Sen sijaan meillä ihmisillä on kyky empatiaan, oikeudenmukaisuuteen ja moraalisiin valintoihin. Meidänhän pitäisi vaatia niitä toisiltamme ja myös yritysjohdolta. Ja erityisesti niiltä päättäjiltä, jotka määrittelevät yritystoiminnan pelisäännöt. Vastuullinen yritystoiminta, ihmisten hyvinvointi ja luonnosta huolehtiminen eivät synny sillä, että toivomme yritysten olevan hyviä. Ne syntyvät siitä, että ihmiset tekevät vastuullisia päätöksiä ja yhteiskunta asettaa toiminnalle kestävät rajat. Pitäisiköhän puhua vähän vähemmän yritysten moraalista ja huomattavasti enemmän omastamme. Kuvasta kiitos tekoälylle, sillä en löytänyt maksullisesta kuvapankista kuvaa jossa yrityksellä olisi sädekehä.
Maailmantuska ja siitä selviäminen. Sotia, vihaa, rasismia, ennakkoluuloja, vastakkainasettelua, poliittista jargonia ja välinpitämättömyyttä. Välillä on todella vaikea löytää toivoa ja iloa elämään. Mutta onneksi - siis ONNEKSI - mun some on täynnä myös ihania eläintarinoita ja saan elää eläinten keskellä. Eläimet on aina olleet minulle rakkaita ja tärkeitä. Pimeimpänäkin päivänä ajatus siitä, että maailma on TÄYNNÄ kaikenlaisia upeita, ihmeellisiä ja rakastettavia olentoja jotka touhuavat omaa juttuaan kaiken tämän ihmisten hutun keskellä tuo mulle ihan suunnattoman määrän lohtua ja iloa. Se antaa myös perspektiiviä asioihin - ajatuksen siitä että täällä me niiden kanssa elellään elämää ihan joka päivä, jaetaan tää sama maa, hengitetään samaa ilmaa ja tutkaillaan samoja tähtiä. <3 Jos siis sulla on harmaa päivä, niin ajattele vaikka sitä, että karhuilla on tapana istahtaa paikalleen vaan katselemaan maisemia. <3 Kuva Wikipedia, Charles J. Sharp
Uusi eläinten hyvinvointilaki on voimassa. Silti eläinsuojelun kriisi syvenee. Valvontaeläinlääkäreitä on vähän, ja he ovat ylityöllistettyjä. He tekevät työtä usein yksin, myös tilanteissa, jotka voivat olla aidosti vaarallisia, ja moni palaa loppuun. Kun resurssit pienenevät, eläinten auttaminen jää yhä useammin vapaaehtoisten harteille. Kunnilla on velvollisuus huolehtia alueensa löytöeläimistä, mutta harvoin niillä on mahdollisuutta tai resursseja esimerkiksi hallitsemattomiin kissapopulaatioihin. Kun talous kiristyy, eläimet kärsivät. Ihmisen pahoinvointi heijastuu suoraan niihin, joiden kanssa elämme ja jaamme maan. Siksi eläinsuojelu on myös ihmisten auttamista: sitä, että jokaisella tuottajalla ja lemmikinomistajalla on mahdollisuus tulla toimeen ja jaksaa. Kauniit tavoitteet eivät riitä. Tarvitsemme tekoja: 1. Kuntiin ja alueille toimivat yhteistyöelimet, joissa viranomaiset, pelastuslaitos ja eläinsuojeluyhdistykset jakavat tietoa ja resursseja. 2. Tuotantoeläinten pelastamiseen varatut toimintamallit ja verkostot, joissa kolmas sektori on mukana alusta asti. 3. Tuki ihmisille ennen kuin tilanne kriisiytyy. Eläinsuojelu on tiimityötä, jota ei voi jättää yhden ihmisen tai yhden järjestön varaan. Mitä sinun kotikunnassasi tehdään eläinten hyväksi, ja mitä siellä pitäisi tehdä lisää? #eläinsuojelu #eläintenhyvinvointi #Pesury Kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals
Julkinen eläinterveydenhuoltojärjestelmä - koska eläinlääkärin peruspalvelut tulisivat olla kaikkien saavutettavissa Kun eläin sairastuu, välttämättömän hoidon ei pitäisi jäädä saamatta siksi, että eläinlääkärilasku on liian suuri tai palvelut liian kaukana. Meidän tulisi selvittää mahdollisuutta julkiseen eläinterveydenhuoltojärjestelmään, joka turvaisi välttämättömät peruspalvelut kaikkialla Suomessa kohtuullisilla enimmäisasiakasmaksuilla. Kyse ei olisi kaiken eläinlääkinnän muuttamisesta julkiseksi. Palvelun voisi tuottaa myös yksityinen eläinlääkäri, jolloin julkinen raha seuraisi palvelua – ei sitä, kuka sen tuottaa. Perustason ylittävät palvelut ja erikoissairaanhoito säilyisivät markkinaehtoisina. Näin yksityisillä klinikoilla olisi edelleen tilaa kilpailla, investoida ja erikoistua – sekä mahdollisuus toimia myös julkisen peruspalvelun tuottajina. Eläinlääkintä voi olla samaan aikaan toimiva markkina ja eläinten hyvinvoinnin turvaverkko. Tavoite on yksinkertainen: eläimen välttämättömän hoidon pitäisi olla saavutettavissa kohtuulliseen hintaan kaikkialla Suomessa. #eläinlääkintä #eläinsuojelu
Miksi sinä teet tuota - onko sillä yhdellä eläimellä nyt niin väliä? Eläinsuojelussa puhutaan väistämättä paljon numeroista ja monesti toimintaa arvotetaan juuri määrillä ja prosenteilla. Tilastoja ja määriä tarvitaan, jotta mittakaava hahmottuu, mutta numeroiden tuijottaminen saattaa hävittää sen, mikä on tärkeää. Jos puhumme tuhansista tai miljoonista eläimistä, yksittäisen eläimen elämä alkaa tuntua kovin pieneltä asialta. Mutta eläimelle se ei ole sitä. Jokaisella elollisella täällä on vain tämä yksi elämä. On totta, että yhden eläimen pelastaminen ei muuta koko maailmaa eikä ratkaise eläinsuojelun rakenteellisia ongelmia, mutta sille yhdelle eläimelle se on koko maailma. Siksi jokainen pienikin teko on tärkeä. Nosta se perhonen sieltä vesisaavista kuivattelemaan siipiään ratamonlehdelle. Jätä se lehtikasa pihan nurkassa siivoamatta. Soita eläinsuojeluun kun näet luonnonvaraisen eläimen pulassa. Adoptoi se koditon kissa. Pelasta maailma - edes yhden olennon maailma. <3 Elämä on elämä - ja jokainen niistä on yhtä tärkeä. #eläinsuojelu #eläimet #eläintenhyvinvointi #pesury
IPCC:n korkean päästötason skenaariossa yli 30 % nykyisestä globaalista viljely- ja karjatalousalueesta voi olla ilmastollisesti ruoantuotantoon soveltumatonta vuosisadan lopulla. Viljelyalueiden tuhoutuminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaativat kiinnittämään huomiota globaaliin ruokaturvaan. Ruokaturvan kulmakivet ovat tutkimusten mukaan tuotannon maantieteellinen hajauttaminen, ylimääräinen tuotantokapasiteetti, strategiset ruokavarastot, toimiva kansainvälinen kauppa sekä ilmastonkestävä maatalous. Tuotannon liiallinen keskittyminen muutamille tehokkaille vilja-aitoille kasvattaa systeemiriskiä. Jos Etelä- ja Keski-Euroopan sekä muiden suurten tuotantoalueiden ilmastoriskit kasvavat, Suomen ja muun Pohjois-Euroopan suhteellisen vakaa ruoan tuotantokapasiteetti on toimittava osana koko Euroopan ruokajärjestelmän riskien hajauttamista. Suomalaisen pellon strateginen arvo ei siis määräydy vain Suomen tämänhetkisen ruoankulutuksen perusteella, vaan myös sen perusteella, kuinka arvokasta säilytetty tuotantokapasiteetti on maailmassa, jossa samanaikaisten globaalien satotappioiden riski kasvaa. Kotimaan ruoantuotannosta huolehtiminen ja maatalouden kannattavuuskysymykset eivät ole vain kotimaan, vaan koko maailman asia. #maatalous #maaseutujaerävihreät
Yrittäjien asialla koko päivän ViinikkalaFestissä. Lavalla juuri Mikko Alatalo. Tulkaahan nauttimaan puistofesteistä! #viinkkalafest #etelatampereenyrittajat
Autathan luonnonvaraisia eläimiä ajoissa - monen vuorokauden odottaminen voi olla kohtalokasta. #sey #eläinsuojeluneuvoja #luonnonvaraiset #pesury
Sää suosii ja ihmiset on hyvällä fiiliksellä. #työväenmusiikkijuhlat #valkeakoski #vihreät
Turkistuotanto kuuluu historiaan, mutta mitä mieltä olla tekoturkismuodista? #eläinsuojelu
Puoluevaltuuston viikonloppu. Pöydällä mm. veropoliittisen ohjelman hyväksyntä ja huomenna eläinpoliittisen ohjelman lähetekeskustelu. #vihreät
Alex siellä juttelee. 😊 #yrittäjä #yrittäjägaala
VYP 2025 - näissä tunnelmissa kaksi seuraavaa päivää. #yrittäjä
Perjantain iltapäiväkaffe nautitaan tärkeälle asialle omistetusta emalimukista. #eläinsuojeluneuvoja #eläintenoikeudet #eläinsuojelu
Valtuviikonloppu. Hotellielämää siis viikonlopun verran. Onneksi huonw on tosi kiva ja iso! #vihreät #puoluevaltuusto #kotka
Suomen Hevosurheiluliiton ihakaensimmäinen maastakäsittelykoulutus on alkakanut! #shul #hevoset #hevosenhyvinvointi
Näin hieno ystävä tuli hoitoon. 😍 #sey #pesury #luonnonvaraiset #eläinsuojeluneuvoja





