ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
BLOGI
Eläinten hyvinvointi osaksi päätöksentekoa
Kunnissa ja alueella päätetään myös monista eläimiä koskevista asioista. Haluan olla edistämässä eläinten hyvinvointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Päätöksentekoon tulisi ottaa mukaan eläinvaikutusten arvionti ja ohjata toimintaa eläinmyönteiseen...
Eläinten hyvinvointi osaksi päätöksentekoa
Kunnissa ja alueella päätetään myös monista eläimiä koskevista asioista. Haluan olla edistämässä eläinten hyvinvointia niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Päätöksentekoon tulisi ottaa mukaan eläinvaikutusten arvionti ja ohjata toimintaa eläinmyönteiseen...
Hankinnat tukemaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa
Valkeakosken ja koko Pirkanmaan elinvoima riippuu yrityksistä ja niiden toimeentulosta. Valtaosa yrittäjistä ovat pien- tai mikroyrityksiä jotka maksavat veronsa tänne, hyödyntävät paikallisia palveluja ja asuvat alueella. Kunnat ja hyvinvointialue tekevät mittavia...
Lähellä tuotettu ruoka osa koko maan huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Lähiruoka ei ole vain alueellisesti merkittävää, se omalta osaltaan vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja toimii osana kansallista turvallisuutta. Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa säilyttää verorahat alueella ja varmistaa alueen maaseudun elinvoimaa. Samalla...
Pelastustoimen resursseja tulee vahvistaa ja rajapintayhteistyötä kehittää
Kunnissa ja alueilla tulee perustaa aktiivisia yhteistyöelimiä, jotta eri toimijat voivat keskenään jakaa resursseja ja suunnitella alueen pelastustoimintaa joustavasti ja toimivasti. Jo nyt pelastustoimi toimii yhteistyössä monen eri tahon kanssa - jotta resurssien...
Yhteiskunnallisista yrityksistä hyvinvointialueen standardi
Hyvinvointialueiden ulkoistuksissa on vaadittava ja preferoitava yrityksiä jotka osin tai kokonaan täyttävät yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaatteet. Yhteiskunnallisen yrityksen pääasiallinen tavoite on sijoittaa yli puolet liiketoiminnan voitosta...
Eläinsuojelu vaatii tekoja
Toimin villieläinten hoitajana, tuotantoeläinten turva- ja tilapäiskotina sekä aktiivina eläinsuojelussa Pirkanmaalla. Vapaaehtoistyö sisältää runsaasti yhteistyötä ja sen kehittämistä pelastuslaitoksen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Uusi...
Missä on tilaa suurpedoille?
Sudet ja muut suurpedot ovat vaarallisia ja aiheuttavat tänäkin päivänä aivan aitoja vahinkoja kotieläntiloilla sekä surua vaikkapa ajokoiransa menettäneille. Pelko on luonnollista ja osin aiheellistakin, mutta pelko ilman realismia ja keinoja tilanteen ymmärtämiseen ei vie meitä minnekään.
Tänään on ollut aikamoinen härdellipäivä. Kavionhoitoa, Waapukan rauhoitusta ja uusia hoitolaisia. Tallin asukkaista uudet tyypit oli superjänniä, ja menihän sitä aikaa sitten myös hevosten kohellukseen. Nyt kuitenkin jokainen jo iltapalalla omassa karsinassa ja oma fiilis nyt sohvalla väsynyt mutta tyytyväinen. Uudet kaverit on kovin hoikkia ja hämmentävän rauhallisia. Heille on myös haussa loppuelämän kodit, eli jos rescue-hevosen omistaminen houkuttelee ja haluat aidosti tarjota paremman tulevaisuuden tammalle tai useammalle, niin viestillä saa lisätietoja - tulevat myös pian kotia etsiviin PESUn sivuille. #eläinsuojelu #eläinsuojeluneuvoja #pesury #hevoset #sey
Hevoselle kyytiä tänään Valkeakoski - Hämeenkyrö. Olisko jollain mahdollista kuskata? Yv 0505892321
Onko sinulla tallissa tilaa ja halua tehdä eläinsuojelutyötä? Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry auttaa kaikkia hädänalaisia eläimiä, myös mm. hevosia. Meillä onkin akuutti tarve HEVOSTILAPÄISKODEILLE. Huomioithan, että tilapäiskotina sitoudut hoitamaan eläintä kuin omaasi ja tilapäiskotiaikaa emme voi ennalta sopia, eli olethan valmistautunut hoitamaan eläintä pidempäänkin kuin muutaman päivän. Kuluja korvataan tarvittaessa, mutta eläimen hoitotyö on tilapäiskodin vastuulla. Tarvittavat eläinlääkärin hoidot sekä muut terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät hoidot hoitaa toki yhdistys. Rescue-eläimet ovat aina kokeneet menneessä elämässään haasteita, joten tilapäiskodilta vaaditaan myös ymmärrystä, pitkämielisyyttä sekä valmiutta kohdata eläin juuri sellaisena kuin se on. Tukea ja apua saa, ja tarvitaessa myös ammattimaista apua eläimen arviointiin sekä käsittelyhaasteisiin. Jos innostuit, ota yhteyttä tuotantoelaimet@pesu.org tai kysy suoraan lisätietoja 050 5892321 #eläinsuojelu #eläinsuojeluneuvoja #pesury #hevoset
Miten eläimet huomioidaan kaupunkisuunnittelussa, ja miten eläimiä siedetään kaupunkiolosuhteissa? Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt ennakkopäätöksen tilanteessa jossa Vantaan kaupungin koirapuiston katsotaan aiheuttavan liikaa melua. Vantaan kaupunki on hakenut asiasta valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. "Vaasan hallinto-oikeus katsoo, ettei koirien haukahduksia voida pitää tavanomaisena kaupunkiasumiseen kuuluvana haittana." Mitä me ihmiset pidämme kaupungeissa normaalina meluna ja haittana? Ja kuinka pitkälle esim. eläinten hyvinvoinnista voidaan tinkiä jotta näitä "ylimääräisiä haittoja" ei ihmisille koidu? Ymmärrän toki, että koiran haukku voi olla häiritsevääkin, mutta koirapuistoissa yleensä koirat ulkoilevat päivisin, ja näin ollen haitta on päiväsaikaista ja lyhytaikaista (kukaan ei koiraansa pidä koirapuistossa esim. 8 tuntia, kun taas esim. eroahdistuksesta kärsivä koira joka on jätetty työpäivän ajaksi kotiin voi hyvinkin ulvoa ja haukkua koko 8 h. Tällöin ymmärrettävästi koiran haukunnasta on jo jonkin asteisesti haittaa naapurustolle. Koirapuisto kuitenkaan ei ole suoraan kenenkään seinän takana. Jännityksellä jäämme siis odottamaan KHO:n päätöstä. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat, linkki kommenteissa,
Eläinten elinalueiden kavetessa ne asuvat yhä useammin ihmisten keskellä. Ihmisiin tottuminen ja kesyyntyminen muuttaa myös eläinten ulkonäköä - nyt viimeisin havainto on pesukarhuista, joiden kuono on lyhentynyt. Vastaavaa ilmiötä on tavattu mm. ketuilla joilla korvat alkavat roikkua niiden kesyyntyessä (tämä siis toki vaatii useamman sukupolven). Äärimmäisen mielenkiintoista, ja antaa paljon ajattelemisen aihetta meidän luonto- ja eläinsuhteestamme. Maailma vaan on ihmeellinen paikka. #eläinsuojelu #sey #eläinsuojeluneuvonta
Miten saadaan elinvoimaa, luodaan työpaikkoja ja turvataan hyvinvointivaltio? No tietenkin helpottamalla yritystoiminnan aloittamista ja sen jatkamista. Kannustamalla tekemään, menestymään, uskaltamaan. Olen ehdottanut että pienten yritysten avuksi ja kasvun helpottamiseksi ALV:n alarajahuojennuksen poistuttua korotettaisiin yrittäjävähennystä 10 %:n ja tehtäisiin siitä progressiivinen siten, että 30 000 €:n tulosta vähennys on täydet 10 %, ja vähennys laskisi suoraan tulon mukaan niin, että 80 000 e ylittävästä tulosta vähennystä ei enää myönnettäisi. Yrittäjävähennys on tällä hetkellä 5 % ja se koskee toiminimiyrittäjiä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja maatalousyrittäjiä, eli sen nosto myös osaltaan parantaisi maatalouden kannattavuutta myös silloin kun toiminta on pienimuotoista. Ilman progressiota tämän kustannus olisi pikaisesti laskettuna noin 100 M euroa. Jos työvoiman tarjonta kasvaisi niin, että työllisyys parantuisi 3000–4000 henkilöllä, lisäisivät nämä uudet työpaikat verotuloja ja vähentäisi menoja suunnilleen tuon kulun verran. Samalla parannettaisiin yritysten alkutaivalta ja pienyrittäjyyden kannattavuutta. Mitä keinoja yrittäjyyden kannattavuuden parantamiseksi juuri sinulla olisi? Kuvituskuva on luotu tekoälyllä, ja sen on tarkoitus kuvata yrittäjyyden alkutaivalta. 😉





