Minna Hölttä️ 2025-01-02T10:30:25+0000

Järkyttävien tarinoiden ja klikkiotsikoiden takaa on joskus vaikea hahmottaa, että hyvin usein monen otsikon takaa löytyy myös valtava inhimillinen tragedia. Eläinsuojelussa en ole näiden vuosien aikana kohdannut juuri lainkaan tapauksia, joissa kyse olisi tahallisesta välinpitämättömyydestä tai silkasta ilkeydestä - monesti ihmiset koittavat viimeiseen saakka pitää huolta eläimistä, vielä pitkään sen jälkeen kun omat voimat ovat ehtyneet ja mitään realistista mahdollisuutta huolehtimiseen ei enää ole. Tehokkain ja paras tapa ehkäistä eläinsuojelurikoksia onkin pitää huolta ihmisistä, tarjota apua ja keinoja ennenkuin voimat loppuvat. Monessa tapauksessa eläimet olisivat selvinneet, jos apua olisi ihmiselle saatu ajoissa.

yle.fi

Talven jälkeen Vesa Koskelan pellolta löytyi 90 nälkään kuollutta nautaa – näin tilanne kärjistyi

Vesa Koskelan maailma romahti seitsemän vuotta sitten. Muistot ovat niin kipeitä, että…

Minna Hölttä️ 2024-12-29T11:31:17+0000

Oravat, ketut, varpuset, siilit ja lukemattomat muut luonnonvaraiset eläimet tarvitsevat apua. Siksi niille tarvitaan hoitopaikkoja, hoitajia ja ihmisiä jotka ilmoittavat loukkaantuneista ja pulassa olevista eläimistä, auttavat kiinniotossa ja kuljetuksessa. Jos haluat tehdä osasi, niin laita viestiä luonnonvaraiset@pesu.org ja tule osaksi meidän vapaaehtoistiimiämme! 🧡

yle.fi

Nämä tavalliset eläinlajit ovat käymässä harvinaisiksi – katso miten niiden on käynyt Suomen luonnossa

Kaikkein tavallisimmatkin eläinlajit ovat ahdingossa. Kun aiemmin runsaslukuiset lajitkin taantuvat pahasti, olisi…

Minna Hölttä️ 2024-12-21T13:19:50+0000

Huoltovarmuus ja omavaraisuus edellyttävät monipuolista ja muutosjoustavaa tuotantoa Pienempien hehtaarien aktiiviviljelyn sekä monimuotoisuustoimenpiteiden tulisikin olla viljelijöille kannattavia ja motivoivia, kirjoittavat Minna Hölttä ja Petri Leinonen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Lukijalta: Huoltovarmuus ja omavaraisuus edellyttävät monipuolista ja muutosjoustavaa tuotantoa

Pienempien hehtaarien aktiiviviljelyn sekä monimuotoisuustoimenpiteiden tulisikin olla viljelijöille kannattavia ja motivoivia, kirjoittavat…

Minna Hölttä️ 2024-12-14T15:32:31+0000

Ensi keväänä minua voi äänestää Valkeakosken lisäksi myös koko Pirkanmaan alueella. Miksi sitten lähdin ehdolle myös aluevaaleissa? Minusta aluevaltuustoon tarvitaan yrittäjänäkemystä. Jo nyt on tiedossa, että vain niukkuutta on jaossa niin kauan kuin rahoitus on puhtaasti valtiosta riippuvaista. Entistä enemmän tarvitaan erilaisia uusia ratkaisuja, ja näissä lähipalvelujen tuottajat voivat olla avainasemassa. Samalla pienten paikallisten yritysten palvelujen mahdollistaminen lisää alueiden elinvoimaa. Niukkuudesta puhuttaessa on pakko kohdata se tosiasia, että entistä enemmän palvelujen tuottajiksi tarvitaan myös kolmatta sektoria. Vanhva näkemys siitä miten tuoda yhteen niin julkinen-, yksityinen kuin myös kolmannen sektorin toimijat sotepalveluiden piirissä mahdollistaisi kustannustehokkaita ratkaisuja eri alueille. Hyvinvointialue vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin. Eläinsuojelussa ja eläinten pelastuksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä yhdistysten ja julkisen sektorin kanssa niin kunnissa kuin alueilla. Alueille tulisikin perustaa yhteistoimintaelimiä kuntien, viranomaisten ja yhdistysten sekä muiden toimijoiden kesken, jotta eläinsuojelun käytänteet vakiintuisivat sekä toimintaa voitaisiin aktiivisesti kehittää. Ja lopulta - hyvinvointialueen tulee edistää KOKO Pirkanmaan hyvinvointia - ei vain tampereen ja sen kehyskuntien. Vaikka palveluja joudutaan karsimaan, täytyy löytää keinot tarjota samat palvelut kaikille. Vähäväkiset kunnat tarvitsevat puolustajansa myös aluevaltuustossa.

Minna Hölttä️ 2024-12-09T16:27:56+0000

Vuoden viimeisen valtuuston kuulumiset: Hallintosäännön päivittäminen, voimaan 1.1.2025. Hallintosääntöön tehdään päivitykset jotka koskettavat maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia sekä työllisyyspalvelujen muutosten osalta. Talousarviomuutos 2024: 6. muutos. Tuloslaskelmaosan muutokset katetaan käyttötalousosan muutoksilla, jonka jälkeen tulos paranee yhteensä 101 726 euroa. Muutettu talousarvio on kuitenkin edelleen alijäämäinen -3 180 049 euroa. Valtuustoaloite: Hölttä Minna ym.: Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Esitin asian palauttamista valmisteluun, mutta se kaatui äänin 33-11. Pitämäni puhe asian tiimoilta löytyy omasta profiilissani. Valtuustoaloite: Erola Marko ym.: Kansallinen kaupunkipuisto. Vastauksesta selviää että kansallinen kaupunkipuisto on yleensä mittavampi kokonaisuus ja siksi tässä kokonaisuudessa Valkeakosken hanke jää liian pieneksi. Valtuustoaloite: Antila-Dagnaud ym.: Vapaaehtoiskoordinaattori: Kaupunginhallituksen vastauksessa kerrotaan, että tällaisen tehtäväkuvan muodostaminen olisi mahdollista, mutta se vaatisi kaupungilta lisäresursseja. Valtuustokysymys: Alanko Markku ym.: Valokuituyhtiöt ja kaupungin katuverkko. Valokuitu-urakoinnin laadusta vastaa toteuttaja, ja heillä olisi velvollisuus palauttaa tiet samaan kuntoon kuin ne ovat ennen urakointia. Sidonnaisuusilmoitukset raportti: Tilanne 13.11.2024 Nuorisovaltuuston aloitteessa toivottiin, että digiloikkaa Valkeakoskella opetuksessa punnittaisiin uudelleen ja osin palattaisiin paperisiin opetusmateriaaleihin. Digitaalisten laitteiden käyttö tulisi jatkossa olla vain oppimisen tukena, mutta oppiminen tapahtuisi perinteisellä tavalla kirjoista ja omia digilaitteita ei oppilaille annettaisi ennen yläkouluikää. Mikko Nurmon aloitteessa toivottiin muovisten aurauskeppien vaihtoa perinteisiin risukeppeihin. Kai Muukkonen esitti aloitteena, että Valkeakosken koulukiinteistöjen ylijääviä irtaimistoa ja kalusteita voitaisiin lahjoittaa Ukrainaan. Petra Pikkanen Vainio esitti valtuustokysymyksenä: ”Minkälaisiin toimenpiteisiin Valkeakosken kaupunki työnantaja ryhtyy vähentääkseen väkivallan aiheuttamaa kuormaa sekä parantaakseen työntekijöiden työstä palautumista ja työhyvinvointia?”

Minna Hölttä️ 2024-12-09T16:25:04+0000

”ilmasto kuumenee, luonnon monimuotoisuus kuihtuu ja maailmassa käydään jo ensimmäisiä ilmastoperäisiä sotia, ei meiltä löydy halua luopua edes haitallisesta, vahingollisesta ja tätä maailmaa kohtuuttomasti rasittavasta ylimitoitetusta lihansyönnistä. Tätä “oikeutta” riistää tuntevia luontokappaleita, saastuttaa maata ja kuluttaa luonnovaroja puolustetaan viimeiseen asti, vastoin tutkittua tietoa ja vastoin ihmisten omaa hyvinvointia. Meidän lastenlapset eivät kuivuuden, sään ääri-ilmiöiden ja pakolaisvirtojen keskellä varmasti pysähdy kiittämään meitä siitä, että emme tehneet mitään koska ”Kiinassa ei tehdä”. On oikeasti aika sanoa suoraan, että jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa”. Valkeakosken valtuustossa käsiteltiin tänään jättämääni aloitetta puolittaa eläinperäisten tuotteiden ostot vuoteen 2030 mennessä. Alla puheeni, jonka pidin palauttaakseni aloitteen takaisin valmisteluun, jotta asiassa oltaisiin voitu edetä. Valitettavasti palautusesitys kaatui. Kuten kaikki olemme varmasti huomanneet, kansalliset ravitsemussuositukset päivittyivät Näissä suosituksissa lihan enimmäismäärä on viikossa laskettu 500 g enintään 350 g. Kyseessä on siis enimmäismäärä, ja suosituksessa nostetaankin useassa kohtaa esiin, että tätäkin kasvispainotteisempi ruokavalio olisi kokonaisvakutuksiltaan järkevää. Aloitteen tavoitteeseen olisi päästy lisäämällä kunnianhimoa vain 100 g/viikossa. Miksi tämä sitten olisi merkityksellistä? Kansalliset suositukset perustuvat tutkittuun tietoon, ja tähtäävät ihmisten hyvinvointiin sekä huomioivat entistä kattavammin myös ruoantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset. Ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalioilla voidaan saavuttaa yli kolmanneksen alhaisemmat ilmastovaikutukset kun vain siirrytään kasvipainotteisempaam ruokavalioon. Edelleen puhumme siis kasvispainotteisesta, ruokavaliosta. Emme vegaaniruokavaliosta, josta siitäkin uusissa ravitsemussuosituksisssa todetaan, että koostamalla vegaaniruokavalio monipuolisesti saadaan ruokavalio vastaamaan ravinnontarvetta. Suomalaisista naisista yli 60 % ja miehistä jopa 93 % syö liikaa punaista ja prosessoitua lihaa. Meidän ruoantuotannollamme on merkittäviä ilmastovaikutuksia, puhumattakaan lihan ylikulutuksen vaikutuksesta satojen miljoonien eläinten hyvinvointiin tai ihmisten itsensä hyvinvointiin, ihan vain ylipainon, suolistosyöpien tai sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Vähentämällä lihan kulutusta olisi mahdollista parantaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Siirtymällä eläintuotannossa ajatukseen “vähemmän, mutta paremaa” meillä olisi mahdollisuus kehittää eläinten hyvinvointia tuotantotiloilla, panostaa suljettuun ravinnekiertoon jolloin päästöt vähenevät ja panostaa esim. vapaaseen laidunnukseen joka edistää hiilensidotaa. Tällaista systeemitason muutosta ei voi tehdä maatalous yksin, vaan se vaatii muutosta kaikilla sektoreilla - juuri sellaista josta tässä aloitteessa on osaltaan kysymys. Green peace julkaisi marraskuun lopussa raportin, jossa tutkittiin kotimaisten kasvisproteiinien lisäämisen vaikutuksia 30 000 asukkaan kunnan talouteen. Selvitys osoittaa, että eläinperäisten tuotteiden korvaaminen pääasiassa kotimaisilla kasvisproteiineilla tuoreita ravitsemussuosituksia noudattaen tuottaisi merkittäviä, jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä. Raportin laskelmista vastaa ravitsemustieteilijä, ETM Charlotta Hyttinen. Esimerkkilaskelmissa kun puolet ostetusta lihasta korvataan kasvisproteiinilla saavutetaan jopa 260 000 e säästöt vuosittain. Tämän päälle kerrannaisvaikutuksina kunnan hiilijalanjälki pienenee ja jälleen - miljoonat eläimet säästyvät kärsimykseltä. Miksi sitten siirtyminen tutkitusti terveellisempään, ilmastoystävällisempään ja kannattavampaan toimintamalliin takkuaa näin valtavasti? Suomessa vietettiin juuri itsenäisyyspäivää, ja samalla varmasti moni muisteli niitä uhrauksia joita menneet sukupolvet tekivät kotimaan vapauden eteen. Jokainen sukupolvi kohtaa omat ongelmansa, mutta yleensä meitä on kantanut ajatus siitä, että pyritään jättämään tämä maailma parempana tuleville sukupolville. Nyt kun ilmasto kuumenee, luonnon monimuotoisuus kuihtuu ja maailmassa käydään jo ensimmäisiä ilmastoperäisiä sotia, ei meiltä löydy halua luopua edes haitallisesta, vahingollisesta ja tätä maailmaa kohtuuttomasti rasittavasta ylimitoitetusta lihansyönnistä. Tätä “oikeutta” riistää tuntevia luontokappaleita, saastuttaa maata ja kuluttaa luonnovaroja puolustetaan viimeiseen asti, vastoin tutkittua tietoa ja vastoin ihmisten omaa hyvinvointia. Meidän lastenlapset eivät kuivuuden, sään ääri-ilmiöiden ja pakolaisvirtojen keskellä varmasti pysähdy kiittämään meitä siitä, että emme tehneet mitään koska ”Kiinassa ei tehdä”. On oikeasti aika sanoa suoraan, että jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa. Esitän tämän aloitteen palauttamista valmisteluun. Meillä on mahdollisuus ja velvollisuus olla osa ratkaisua.

Minna Hölttä️ 2024-12-08T09:45:55+0000

Tilapäiskotilaisina on nyt kaksi kukkoa ja kuusi kanaa. Sivutuotteena löytyy tällaisia. Kanoja ei voi estää munimasta, mutta vegaanina näille ei tietysti ole kauheasti käyttöä. Koirat onkin saaneet nyt tuoreita munia ja koitan hyötykäyttää nämä etteivät menisi haaskuun - lisätipujem haudotuskaan kun ei ole tarkoituksenmukaista. Mutta vastauksena ikiaikaiseen kysymykseen täällä ainakin ensin oli kana. Ja tosiaan omaa loppuelämän rakastavaa kotia etsii kaksi pientä kanaparvea, molemmissa kukko ja kolme kanaa. #eläinsuojelu #eläinsuojeluneuvoja #pesury #sey #kana #muna

Minna Hölttä️ 2024-11-11T16:45:10+0000

Budjettivaltuuston kuulumiset ja puheenaiheet 11.11.2024 Aluksi vahvistettiin kaupunginvaltuuston kokouspäivät vuonna 2025 Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo : Auraus seurantalaite. Aiempi kokemus seurantalaitteiden käytöstä osoittaa sen, että kustannukset olivat suuremmat kuin sen tuomat hyödyt. Tällä hetkellä ei ole siis perusteita ottaa uudelleen käyttöön aurauksen seurantajärjestelmää. Talousarviomuutos 2024: 5. muutos. Muutos koski yleissivistävän koulutuksen palveluja jossa henkilöstömenoja ja palvelujen ostoja lisätään samalla kun kalustomäärärahaa vähennetään. Vaikutus on 29 869 e. Vapaa-aikapalveluissa menojen lisäys 12 000 e katetaan kassavaroista. Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025-2027 Minna Uschanoff nosti omassa puheessaan esiin huolestuttavat merkit tulevaisuudesta, jotka saattavat aiheuttaa poikkeuksia tulevalla suunnittelukaudella, mutta muistutti, että vaikeista ajoista on selvitty aikaisemminkin. Vihreiden puolesta pidin puheen, jossa halusin nostaa esiin tarpeen muutokselle, ja entistä tehokkaammalle yhteistyölle eri toimijoiden kesken. Koko puhe on luettavissa omilla sivuillani. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Marjo Valkama kertoi, että budjetin suunnittelu tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja esitti toiveen, että suunnitelmassa pysyttäisiin ja kaikki osallistuisivat säästötalkoisiin. Kristillisten ryhmäpuheenvuoron piti Antti Selkee. Hän esitti, että he ovat ryhmänä valmiit hyväksymään talousarvion ja taloussuunnitelman. Vasemmiston Veera Kiretti nosti puheessaan esiin sen, että meidän palvelurakenteemme muuttuu ja siksi on syytä varustautua esim. Työllisyyden hoidon kallistumisen maltillisella veronkorotuksella. Hän myös toivoi, että kaupungin YT:t hoidetaan hyvin ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Perussuomalaisten Mikko Nurmo nosti puheessaan esiin että IMF:n mukaan Suomi on maailmassa BKT:n kasvussa heikoimpien joukossa. Hän toi esiin, että monet esitetyt säästöt ovat merkityksettömiä, mutta säästöjä tulisi saada henkilöstömenojen vähentämällä ja turhista kiinteistöistä luopumalla. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron tuli pitämään Mikko Franssila. Hän korosti, että vaikeasta tilanteesta huolimatta kaupungin tulot on kasvaneet ja työttömyys on kääntynyt pieneen laskuun. Hän kertoi uskovansa siihen, että kaupungin talous saadaan tasapainoon ilman että hyvistä palveluista luovutaan. Myös henkilöstön hyvinvointia on saatu parannettua, ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet kuluvalla kaudella. Mutta koko suunnitelmakaudella on tarpeen tehdä edelleen sopeutuksia. Sosiaalidemokraattien puheenvuoron piti Pekka Järvinen. Hän esitti huolensa hyvinvointialueiden talouden tilanteesta. Hän kommentoi, että ministeriöiden keskinäiset kahnaukset heijastuvat negatiivisesti hyvinvointialueiden toimintaan. Samalla negatiiviset vaikutukset heijastuvat kuntien toimeentuloon ja vaikuttavat näin konkreettisesti kuntatalouteen. Hän kuitenkin nosti esiin, että Valkeakosken tilanne on hyvä, sillä koulut ja päiväkodit ovat hyvässä mallissa, ja merkittäviä investointeja näihin ei tulevaisuudessa tarvita. Hän esitti toiveen että valtuutettujen tulisi olla riittävästi perillä asioista jotta järkeviä päätöksiä voitaisiin tehdä. Nuorisovaltuuston edustaja Elsa Nisula kertoi terveisiä nuorisovaltuustolta. ”Älkää leikatko meiltä, me ollaan tulevaisuus”. Nuoret eivät luota, että heidän puoliaan pidetään. Nuoret toivovat että päätökset eivät olisi niin mustavalkoisia, ja että päätöksissä katsottaisiin tulevaisuuteen. Käsiteltiin talousarvio sekä taloussuunnitelma. Paljon keskustelua aiheutti tuntijaon lisäykset, ja toive siitä, että olemassaolevat kaksi lisäoppituntia säilytetään myös tulevaisuudessa, huolimatta siitä, että valtio lisää opetustunteja kolmella kappaleella. Tämä toive kaatui äänestyksessä. Anna Weckström esitti ponnen, jossa Valkeakoskelle taataan 2 lisäoppituntia valtakunnallisen minimin päälle. Ponsi meni äänestyksessä läpi. Äänestettiin myös Valkeakoskipäivän ilotulituksen osalta. Anna Weckström esitti minun ja muutamien muiden kannattamana että ilotulitus lopetetaan ja tilalle etsittäisiin muuta yhteisöllistä ohjelmaa. Esitys kaatui äänestyksessä. Kai Muukkonen esitti yksityistieavustuksen puolittamista. Teuvo Nieminen esitti että yksityistieavustukset poistetaan kokonaisuudessaan. Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksessä. Sari Pulla esitti muutoksen katuvalojen yösammutuksen lopettamiseksi. Esitys kaatui äänestyksessä. Petra Pikkanen Vainio ehdotti tarjottimettoman ruokailun lopettamista. Esitys kaatui äänestyksessä. Hannu Uusikartano esitti, että Jakamattomat talousarviossa jätetään korvamerkitsemättä, mutta esitys kaatui äänestyksessä. Piia Hänninen esitti, että Sorrilan puukoulun tilamuutoksiin jakamattomista otetaan 270 000 e ja tämä summa lisätään investointeihin. Tämä muutos hyväksyttiin äänestyksessä. Timo Döbert esitti että Tallikadun kaavamuutoksesta leikataan 30 000 e, mutta esitys ei mennyt äänestyksessä läpi. Tuula Vallius esitti että Valkeakosken Asunnot Oy:ltä poistetaan osinko-olettamus 150 000 e. Puheenjohtajan äänellä Valliuksen esitys tuli päätökseksi. Hannu Uusikartano esitti, että Valkeakosken Energian osinkotavoite määritellään samoin kuin aikaisemmin, eli muotoon ”tavoitteena jakaa osinkoa 60 % tuloksesta ilman varauksia, kuitenkin vähintään 1,5 miljoonaa euroa.” Tämä tuli päätökseksi. Vuoden 2025 tuloveroprosentti, kiinteistöveroprosentit ja muiden verojen perusteet: Vasemmiston Veera Kiretti esitti että tuloveroa nostettaisiin 9,3 %:n ja vastaavasti vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin nosto 0,05 % jätetään tekemättä. Petra Pikkanen Vainio esitti että tulovero nostettaisiin 9,1 %:n ja kiinteistöveron nosto pois. Timo Döbert esitti, että tulovero lasketaan 8,4 %. Muutosesityksistä äänestettiin, ja sen jälkeen kaupunginhallituksen pohjaesitys tuli päätökseksi ja näin ollen vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti nousee 0,05 % ja muita muutoksia edelliseen vuoteen ei tullut. Henkilöstöä koskevat esitykset vuodelle 2025. Vakanssimuutokset johtuvat pääosin lain muutoksista ja työllisyyspalvelujen siirtymisestä Tampereen hallintaan. Markku Alanko esitti Kokoomuksen ryhmän allekirjoittaman valtuustokysymyksen valokuituverkon kaivuusta ja kysyi kuka asiaa valvoo?

Minna Hölttä️ 2024-11-11T10:56:11+0000

Ryhmäpuhe 11.11.2024 Me haluamme jatkossakin olla heikoimman puolella ja luonnon sekä eläinten puolella. Entistä enemmän näissä merkittävät ja ennalta ehkäisevät päätökset tehdään kunnissa - varsinkin kun valtioiden tahto ja kansainvälinen yhteistyö näyttää tässä maailmantilanteessa kovin hampaattomalta. Meillä on vastuu siitä, että tämä maa pysyy elinkeilpoisina niin lapsille, kuin liito-oravillekin.

www.minnaholtta.com

Ryhmäpuhe 11.11.2025 - Minna Hölttä

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat Kaupunki tekee pahasti tappiota ja velkaantuminen…

Minna Hölttä️ 2024-11-04T17:40:50+0000

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n toimitilassa PESU-tuvalla on avoimet ovet joka keskiviikko. Minut paikalta löytää mm. 13.11. ja 27.11. klo 18-19.30 Tule kysymään eläinten suojelusta ja tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Myynnissä myös kannatustuotteita joilla tuet toimintaa. Tervetuloa!