Toimin villieläinten hoitajana, tuotantoeläinten turva- ja tilapäiskotina sekä aktiivina eläinsuojelussa Pirkanmaalla. Vapaaehtoistyö sisältää runsaasti yhteistyötä ja sen kehittämistä pelastuslaitoksen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.
Uusi eläinten hyvinvointilaki saatiin voimaan, mutta pienenevät resurssit pahentavat eläinsuojelun kriisiä. Valvontaeläinlääkäreitä on vähän ja ovat ylityöllistettyjä. He tekevät usein työtä yksin, silloinkin kun se voi olla aidosti jopa vaarallista ja moni palaa loppuun. Yleisen taloustilanteen kiristyessä myös eläimet kärsivät – ihmisten pahoinvointi heijastuu suoraan toislajisiin, joiden kanssa me elämme, jaamme maan ja joiden avulla me saamme ravinnon. Aatteet ja kauniit tavoitteet eivät riitä, on tehtävä konkreettisia tekoja ja työtä eläinten hyvinvoinnin paranrantamiseksi.
Kunnissa ja alueilla tulee perustaa aktiivisia yhteistyöelimiä, jotta eri toimijat voivat keskenään jakaa resursseja, suunnitella alueen eläinsuojelua ja eläinpelastustoimintaa. Tuotantoeläinten auttamiseksi eläinsuojelutapauksissa tulee varata resursseja, verkostoja ja toimintamalleja ja tässä kolmas sektori voi toimia suurena apuna. Ja lopuksi – parasta ja tehokkainta eläinsuojelua on pitää huolta ihmisistä – huolehtia että jokaisella, niin tuottajalla kuin lemmikinomistajallakin, on mahdollisuus tulla toimeen, jaksaa työssään ja sitä kautta pitää huolta eläimistä ja ympäristöstä.
(Puhe puoluekokous 29.9.2024)
