Myös sika tarvitsee virikkeellisen ja viihtyisän ympäristön – meidän tulisi tukea tuotantoa joka sellaisen voi tarjota.
Eläintuotanto edustaa yhtä tämän hetken suurimmista eettisistä, ilmastollisista ja ekologisista ongelmista. Vaikka eläintuotannon haitat ilmastolle sekä lihan liikakulutuksen terveysvaikutukset ovat yleisessä tiedossa, kasvaa lihan kulutus niin ulkomailla kuin kotimaassakin jatkuvasti. Miten siis saisimme tätä kulutusta vähennettyä ja tuotantoa ohjattua kestävämmäksi sekä eläinystävällisemmäksi? On otettava käyttöön uusia keinoja, jotta kulutus saadaan kestävälle tasolle. Yksi tehokas keino tämän saavuttamiseksi on kulutuksen ohjaaminen verotuksella.
Verotus on tehokas kuluttajaohjauksen väline, ja sitomalla vero eläinten hyvinvointi-indeksiin voisimme samalla kannustaa tuottajia entistä eettisempään eläintuotantoon. Alhaisempi tai nollavero eettisemmin ja kestävämmin tuotetuilla lihatuotteilla tarkoittaisi näiden tuotteiden kilpailukykyisempää hintatasoa suhteessa muuhun tuotantoon. Tämä tekisi niistä houkuttavamman vaihtoehdon entistä useammalle kuluttajalle.
Tuotantoeläinten hyvinvointia ja hyvää elämää voidaan jo nyt mitata tutkimustietoon pohjautuvilla indikaattoreilla (esim. Eurooppalainen Welfare Quality -indeksi), ja jo nyt maatalouden hyvinvointitutkia myönnetään erilaisten eläinten hyvinvointia parantavien toimien mukaisesti. Hyvinvointia siis jo nyt valvotaan ja mitataan – nyt olisi enää kysymys tämän tiedon ja käytäntöjen käyttöönotosta ja soveltamisesta tuotteiden verotukseen. Vero instrumenttina myös kohtelisi tasa-arvoisesti niin kotimaista kuin ulkomaistakin tuotantoa. Kotimainen tuotanto saisi etua siitä, että meillä moni tuottaja panostaa jo nyt paljon eläinten hyvinvointiin. Jatkossa nämä tuottajat saisivat myös tuotteelleen konkreettista hintaetua. Tämä kannustaisi myös muita investoimaan eläinten hyvinvointiin.
On hyvä muistaa, että puhuttaessa lihan kulutuksen jatkuvasta kasvusta me emme puhu vain kansanterveydestä tai ilmastosta. Me puhumme myös eläinyksilöistä, joista jokaisella tulisi olla oikeus hyvään elämään, virikerikkaaseen ympäristöön, mahdollisuuteen liikkua ja toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Hyvinvointiin perustuvalla verotuksella me voisimme taata nuo oikeudet entistä useammalle tuotantoeläimelle.
