ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
ELÄVÄN SUOJELIJA
Minna Hölttä
AD, yrittäjä, eläinsuojeluneuvoja, tallinpitäjä
Olen mainostoimistoyrittäjä ja pyöritän pientä hevostallia Valkeakosken laitamilla. Toimin Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ammatiltani graafikko ja yrittäjä, sivutoimeksi olen opiskellut hevostaloutta sekä maatalousyrittäjyyttä.
Eläimet ja luonto ovat aina olleet lähellä sydäntäni – vapaa-ajallani toimin SEY:n eläinsuojeluneuvojana. Toimin myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tuotanto- ja harraste-eläinten koordinaattorina ja hallituksen jäsenenä.
Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten sosiaalinen yhdenvertaisuus, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten suojelu sekä yrittäjyyden tukeminen – myös maaseudulla.
BLOGI
Lähellä tuotettu ruoka osa koko maan huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Lähiruoka ei ole vain alueellisesti merkittävää, se omalta osaltaan vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja toimii osana kansallista turvallisuutta. Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa säilyttää verorahat alueella ja varmistaa alueen maaseudun elinvoimaa. Samalla...
Lähellä tuotettu ruoka osa koko maan huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Lähiruoka ei ole vain alueellisesti merkittävää, se omalta osaltaan vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja toimii osana kansallista turvallisuutta. Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa säilyttää verorahat alueella ja varmistaa alueen maaseudun elinvoimaa. Samalla...
Avohakkuut historiaan
Avohakkuut otettiin valtion metsissä käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä ennen toista maailmansotaa. Hakkuutavan piti olla vain lyhytaikainen ratkaisu, jolla saadaan kiireesti lisäpuuta teollisuuden tarpeisiin. Vaikka jo vuosia sitten on havaittu avohakkuiden...
Objektista subjektiksi: osallisuuden lisääminen parantaa kaikkien hyvinvointia
Tutkitusti ihmisen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttaa merkittävästi hänen kokemuksensa siitä, voiko hän vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Objektiksi jääminen, voimattomuuden sekä osattomuuden tunteet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja...
Lähimatkailun edistäminen toisi kaupunkiin euroja ja elinvoimaa
Valkeakoski on kaunis kaupunki keskellä upeita järvimaisemia. Aivan kivenheiton päässä vihreästä keskustasta on elinvoimaisia metsä- ja luontoalueita, joissa matkailijalla olisi paljon nähtävää ja koettavaa. Kanavan rannan keskusta tuo kaupungin palvelut ja tapahtumat...
Kestävä maatalous takaa ruokaturvan
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja...
Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä tulevaisuuden trendi
Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa. Toki yrityksellä saattaa olla myös muita tavoitteita, mutta ilman tuota ensimmäistä tavoitetta koko yritystä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Viimeaikojen uutisoinnit mm. Esperi Caren osalta ovat nostaneet yritysten...
Puhe puoluekokous 2020
Kuntavaalien alla monessa pienessä kunnassa ja maaseutukaupungissa pohditaan tarkasti oman kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta. Moni miettii miten voisi omalla äänellään varmistaa sen, että siinä oman kylän koulussa voitaisiin jatkossakin tarjota turvallista ja lähellä...
Tamperelainen uutisoi 13.8. että Tampereen kaupunki on lopettamassa avustukset eläinsuojeluyhdistyksille. Eläinsuojelutyön yleisavustuksiin on varattu kaupungin kassasta vuosittain 2 500 euroa. Tämä summa on jaettu avustusta hakeneiden yhdistysten kesken. Nyt tämäkin minimalistinen kädenojennus vapaaehtoiselle eläinsuojelulle halutaan lopettaa. Summa on huomattavan pieni, mutta onhan se ollut edes jonkinlainen apu siihen, että vapaaehtoiset ja lahjoitusvaroin toimivat yhdistykset ovat kantaneet pääosan kaupungille ja alueille kuuluvasta eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin vastuusta. Luonnonvaraisten eläinten pelastustoiminta ja hoito lepää lähes täysin vapaaehtoisten harteilla. Luonnonvaraisille eläimille ei ole kaupungin tai valtion toimesta tarjolla muuta kuin hätäeutanasia. Esim. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry hoitaa vuosittain satoja luonnonvaraisia eläimiä joista valtaosa palautuu takaisin luontoon. Hoidettavana on mm. uhanalaisia lintuja, siilejä, oravia, kettuja, pöllöjä ja kaikkea siltä väliltä. Jos vapaaehtoisia ei olisi huolehtimassa, hoitamassa ja kuntouttamassa näitä eläimiä, olisi niistä jokainen kuollut tai lopetettu. Tämä ei ole halpaa. Yhdistys maksaa kuvantamiset jotta voidaan varmistua siitä että lintu on vapauttamiskuntoinen tai varmistua siitä että eläintä ylipäätään kannattaa hoitaa ja sen kärsimys ei pitkity. Yhdistys kustantaa tarvikkeet, ruiskut, ruoat, kuivikkeet ja kaiken sen muun mitä luonnonvaraisen eläimen hoitoon tarvitaan. Luonnonvaraisten eläinten kuljetusta hoitoon, tai edes sinne hätäeutanasiaan ei suinkaan maksa kaupunki, vaan se on vapaaehtoisten omasta pussista. Entäpä sitten löytöeläimet? Kaupungilla on vastuu löytöeläintoiminnan järjestämisestä. Mutta tämä ei koske vaikkapa populaatiokissojen loukutuksia saatika että kaupungin vastuu ulottuisi sitä pakollista 15 päivää pidemmälle. Kaupungilla ei myöskään ole paikkoja pakkohuostaanotetuille lemmikeille, harraste-eläimistä puhumattakaan. Nämä kaikki eläimet päätyvät vapaaehtoistyöllä ja lahjoitusvaroilla tehtävän vapaaehtoisen eläinsuojelun piiriin. Tässä vaiheessa kiitos kuitenkin kaupungin pelastustoimelle, poliisille ja valvontaeläinlääkäreille jotka ottavat aktiivisesti yhteyttä ja tekevät vapaaehtoissektorin kanssa toimivaa yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin eteen. Valitettavaa on, että tämän kaltaista eläinrakkautta ei näytä kaupungin päättäjistä löytyvän. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry käytti vuonna 2024 pelkästään eläinten hoitokuluihin lähes 200 000 €. Vaikka tämän summan rinnalla Tampereen kaupungilta saatu avustus (1000 € luokkaa) on naurettavan pieni, niin on se ollut kuitenkin kunnian osoitus sille työlle mitä eläinsuojelu Tampereella ja Pirkanmaan alueella tekee. Tämän pienenkin avustuksen leikkaaminen osoittaa konkreettisella tavalla kuinka vähän eläinten hyvinvointi merkitsee Tampereen kaupungille. #tampere #elainsuojelu #pesury
Luonnossa jokainen eläin on muodoltaan ja ulkonäöltään aina tarkoituksenmukainen. Ne ovat kehittyneet vuosisatojen aikana juuri sellaiseksi kuin niiden kuuluu olla. Eläimen ei pitäisi syntyä niin lyhytkuonoiseksi, että sen hengittäminen on vaikeaa tai luustoltaan niin sairaaksi, että sen koko elämä on kipua. Yhdenkään eläimen ei pitäisi syntymästään saakka altistua kivulle ja terveysongelmille vai ulkonäkönsä vuoksi. Ääripiirteiset lemmikit eivät ole "erikoisia" tai "söpöjä" – ne ovat tuntevia ja eläviä eläimiä, joiden hyvinvointi on uhrattu ulkonäön vuoksi. Ääripiirteisyys ei ole eläimen vika - jokainen ääripiirteinen eläinkin ansaitsee turvallisen kodin, hyvän hoidon ja elämän ilman kärsimystä. Ja siksi on uskallettava puuttua ongelman ytimeen eli jalostukseen, joka tuottaa sairaita ja kärsiviä eläimiä sukupolvesta toiseen. Eläinsuojelu ei ole vain jo syntyneiden eläinten auttamista. Se on myös sitä, että omalla toiminnallamme estämme uusien eläinten syntymisen kärsimään. Ääripiirteisten rotujen jalostus on kiellettävä. Jokaisella syntyvällä lemmikillä tulee olla oikeus terveeseen ja kivuttomaan elämään. Todellinen eläinrakkaus on sitä, että asetamme niiden hyvinvoinnin ihmisen mieltymysten ja toiveiden edelle. Sinä voit vaikuttaa - allekirjoita kansalaisaloite ääripiirteisten rotujen kieltämisestä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/17138
Nappisilmä tuli hoitoon. 😍 Nää on niin mahtavia tyyppejä. Mä rakastan kaikkia luonnonvaraisia eläimiä kyystä lähtien, mut mikäs on sun suosikki? Vaihtoehdoissa omia hoitolaisia, mutta jos omaa suosikkia ei niistä löydy niin kommentoi! #sey #pesury #luonnonvaraiset #pöllö #eläinsuojeluneuvoja
Olen mukana tekemässä vihreiden eläinpoliittista ohjelmaa. Ohjelman myötä on tullut paljon pohdittua eläinten oikeuksia ja myös eläinoikeusaatetta. Olen aikaisemminkin herätellyt keskustelua eläinpolitiikan end-gamesta, eli siitä mihin lopulta halutaan tähdätä. Äärimmäisissä tapauksissa olen huomannut, että fanaattisimpien mielestä tavoitteena tulee olla erottaa eläimet ja ihmiset toisistaan täysin - viitatessani esim. Luonnossakin esiintyvään eri lajien molempia hyödyttävään yhteistoimintaan ja vaikkapa susien kesyyntymiseen koiriksi, oli vastaus että traditioilla ei voi perustella eläinten käyttöä. Oma näkemykseni on, että me olemme laji muiden keskellä, ja biologiankin lähtökohdasta osa tätä luomakuntaa. Siinä, missä en mitenkään hyväksy eläinten kaltoinkohtelua tai esim. nykymittakaavan eläintehtaita, en näe syytä miksi meidän tulisi eriyttää itsemme tästä luonnon kokonaisuudesta. On äärimmäisen hyvä että meillä on rakkautta eläimiä kohtaan ja ne tarvitsevat suojelua - mutta voiko empatia mennä liian pitkälle? Mitä me olemme ihmisinä, jos emme osa luontoa?





