Tutkitusti ihmisen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttaa merkittävästi hänen kokemuksensa siitä, voiko hän vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Objektiksi jääminen, voimattomuuden sekä osattomuuden tunteet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja pahimmillaan johtavat masentuneisuuteen ja syrjäytymiseen. Pidemmän päälle ne myös aiheuttavat taloudellisia menetyksiä niin yksilö- kuin kuntatasollakin.
Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi torjua köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuutta edistämällä vähennetään myös eriarvoisuutta.
Useissa kansallisissa ohjelmissa ja toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu osallisuus ja sen edistämisen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallisuus on yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys. Perustus-, kunta- ja nuorisolaissa käytetään käsitteitä osallistuminen ja vaikuttaminen, jotka ovat väyliä osallisuuteen.
Osallisuuden lisäämisen tulisikin olla aivan peruslähtökohta kaikessa kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä.
Osallistamista budjetointiin, työn järjestämiseen sekä palvelujen laadintaan
Osallistamista voitaisiin kunnissa lisätä monella tapaa. Osallistuvan budjetoinnin keinoin voidaan tuoda kunnan rahankäyttöä lähemmäs asukkaita. Sillä voidaan ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon sekä suunnittelemaan juuri heille suunnattuja palveluja.
Osallistamalla kaupungin työntekijät esim. oman työnsä suunnitteluun, aikatauluttamiseen ja työn järjestelyyn voidaan parantaa merkittävästi työhyvinvointia sekä saavuttaa jopa säästöjä.
Ottamalla kaupungin palveluja käyttävät ihmiset, esimerkiksi vanhukset ja omaishoitajat, konkreettisesti mukaan palvelujen suunnitteluun sekä kohdentamiseen, voimme saavuttaa palveluja jotka aidosti kohtaavat palvelun tarvitsijat. Samalla palautamme ihmisille heidän oman äänensä, mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja omaan elämäänsä. Hyödyntämällä digitalisaation antamia mahdollisuuksia erilaiset kyselyt, raadit ja keskustelut voidaan toteuttaa entistä helpommin ja esteettömästi, jos vain halutaan.
Vaikka osallistamista ei tule tehdä vain taloudellisista lähtökohdista, on täysin mahdollista että parantamalla ihmisten omia vaikutusmahdollisuuksia niin heidän käyttämiensä palveluihin kuin myös omaan työhönsä, voimme myös saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Ja ainakaan rahaa ei enää haaskautuisi toimimattomiin palveluihin tai turhiin käytänteisiin.
Minna Hölttä
Vihreä kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä
